• pinjakara

MATHILDEDAL – BLOGI osa I

Tätä kirjoitettaessa vietämme Vappua 2020. Onko se vähän erilainen kuin menneet Vaput vai ennakoi se uudempaa normaalia eli 2 m:n yhteiskuntaa? Ja onko se uudempi normaali alkanut jo pari kuukautta sitten ja allekirjoittaneen yrityksessä jo joulukuusta alkaen. Ensin yksi vuodenaika eli talvi jäi tulematta etelässä (ilmastonmuutosta vai sääpoikkeamaa) ja juuri kun Lapin lumikevät on parhaimmillaan päälle laskeutuu koronavirus, joka lamauttaa niin Suomen kuin maailman matkailun. Hallituksen päätökset ovat kovia ja rajoitukset/ohjeistukset sellaisia, mitä alle 70 vuotiaat eivät ole eläissään kokeneet. Kysymyksiä ja kyselijöitä ovat mediat täynnä, vastauksia vähän. Se ainakin tiedetään runsaan vuoden päästä mitä olisi pitänyt tehdä tai tehdä se toisin ja mitä jättää tekemättä.

Saman suuntainen on tilanne näissä Teijon ruukkikylissä ja varsinkin Mathildedalin kylässä, joka elää lähes yksistään matkailusta tai niihin läheisesti kytkeytyvistä retkeily-/kalastus ja harrasteulkoliikunnan palveluista. Eipä ole yhtäkään ruuhkan poikasta saatikka useamman auton tai ihmisen muodostamaa kokoontumista näkynyt alueella moneen kuukauteen.

Rajoitukset ovat siinä mielessä tehneet tehtävänsä.

Mutta miten pieni matkailukylä näkee tulevaisuutensa osana Teijon Ruukkikyliä ja koko lounaista saaristoa?

Eteenpäin on elävän mieli ja huoli huomisesta. Jos nyt vähän historiaa peilaa alueen matkailulliselta näkökulmalta vaikka -80-luvun puolivälistä alkaen, niin on niitä talouden nousuja ja laskuja nähty.

Ensin-80-luvun lopussa alkaneet Reino Meriläisen ehkä vähän suuruuden hullutkin matkailuvisiot ja niiden myötä alkaneet investoinnit tyssäsivät

-90 luvun alkupuolen lamaan.

Meri-Teijo Oy:n konkurssin jälkeen 90-luvun puolivälistä alkaen alueelle on syntynyt uutta matkailullista toimintaa. Yhtenä lähtökohtana oli Teijon retkeilyalueen perustaminen -90 luvun alussa valtion (Metsähallituksen isännöimänä) panostuksena alueeseen. Lähellä oli mahdollisuus, että nykyisen Teijon kansallispuiston alueet olisivat yhteismetsää (kiitos paikkakunnan oman, silloisen kansanedustajan Jukka Roosin, aktiivisen toiminnan).

Silloisessa Salon kaupungissa toimi myös vahvaa nousua tekevä Nokian matkapuhelintehdas (elettiin 90-luvun puoliväliä) ja Nokian globaali kasvu oli kuin koronan leviäminen. Muutamassa vuodessa Nokiasta oli tullut puhelinmarkkinoiden valtias ja se säteili mieletöntä kasvua Saloon ja sen ympäristökuntiin kuin koko valtakuntaan. Teijon alueen ruukkikylät alkoivat kukoistaa ja rahaa virtasi kiinteistöbisnesten ansiosta alueelle 10 seuraavan vuoden aikana 5 kertaa se määrä mitä Meriläinen käytti. Tosin kiinteistöjen hintatasokin nousi viisi- ja osin jopa kymmenkertaiseksi 90-luvun puolivälin laman ja konkurssin raatelemista arvoista.

Ei edes 2000-luvun alkupuolen it-kuplan puhkeaminen, saatikka 2008 tapahtunut maailmanlaajuinen finanssikriisi kurittanut aluetta pahemmin.

Mathildedalin matkailun kehitys jatkui suht tasaista tahtia lähdettäessä 2020-luvulle. Nokian Salon tehtaiden sammuminen lopullisesti (toimintojen siirtoa pois Suomesta ja tehtaan alasajoa oli kestänyt jo pari vuotta ennen lopetusta) 2013 hiljensi matkailijoiden tulovirtaa. Mutta siitäkin selvittiin suht nopeasti.

Vuosi 2014 toi alueelle pitkäkestoisen imagollisen onnenpotkun, kun Teijon retkeilyalue sai kansallispuisto-statuksen arkkitehti Paunilan aloitetyöryhmän tuloksena. Mathildedalin uusi upea Marina avautui keväällä 2015, ruukinaikaisia rakennuksia entisöitiin ja toimintoja kehitettiiin, alkoivat kesäteatteri-näytökset, alpakat saapuivat elävöittämään matkailijoita, monenmoiset muut tapahtumat - pieniä ja suuria - alkoi ilmestyä kylän eri nurkille. Saatiin oma kyläleipuri ja Matildan kyläpanimo, hotellimajoitusta ja uusia loma- ja kakkosasunnon hankkijoita.

Ja jos asioita punnitaan viimeisen päättyneen vuoden matkailueuroissa, niin melko varmuudella voidaan sanoa, että vuosi 2019 oli euroja sekä silmäpareja laskettaessa kaikkien aikojen matkailuvuosi alueella. Mutta uusi vuosi toi uudet kujeet, pakkaset jäivät tulematta - ei laskettelua, ei hiihtoa. Kevättä kohti mentäessä ja kohta kesän kynnyksellä oltaessa kaikki matkailun peruskäytäntö on muuttunut. On karanteenia, kokoontumis- ja matkustusrajoituksia, etäkoulua, käsienpesuohjeistuksia ja turvavälin pitämistä. Hallitus jakaa elvytysrahaa kuin viimeistä päivää ja jopa kaikille jaettavista helikopteriseteleistä keskustellaan. Ja seuraus tästä, jonka jo yläastelainen koululainenkin tiedostaa - tulevaisuuden veronmaksajien pitkään piikkiin tätä elvytysrahaa nyt lämätään.

Mitä se voi vaikuttaa Teijon ruukkikyliin ja Mathildedaliin seuraavan puolen vuoden aikana?

"Koronakriisi on äärimmäisen mielenkiintoinen, koska talouteen vaikuttava shokki ei tullut talouden sisältä, vaan nyt ihmisiä on estetty kuluttamasta hyödykkeitä. Tilanne on historiallinen ja jättää jälkensä etenkin nuoriin", taloustieteen tohtori Matti Hovi.

"Tappiota tulee Keskuskauppakamarin laskelman mukaan jopa 1,2 miljardia euroa viikossa. Koronakriisi sekoittaa valtion ja kuntien budjetit.

Koronakriisin jälkeen tulevat julkisen talouden säästölistat. Sakset heiluvat syksyllä, ja moni palvelu muuttaa muotoaan kunnissa, ehkä lopullisesti", kirjoittaa KL:n pääkirjoitustoimittaja Timo Paunonen.

Niin moni talousajattelija pohtii sitä, mikä olisi pahinta, mitä nyt taloudessa voisi tapahtua; että ihmiset "koteloituisivat" koteihinsa ja jäisivät odottamaan jotakin - mitä?

Mutta, mutta...jos tapahtuukin jotakin positiivista!

Ensinnäkin kotimaan matkailu lisääntyy melko varmuudella ja on syytäkin.

Olemme kantaneet vuosittain matkailueuroja n. 5 miljarin edestä rajojemme ulkopuolelle. Jos vaikka puolet tuosta summasta saataisiin jäämään kotimaahan ja siitä Salon asukasluvun verran talousalueellemme (Salon osuus väestöstä n. 1 %) ja siitä edelleen 10 % Teijon ruukkikylille niin sehän olisi 2,5 miljoonan euron raharyöpytys alueelle.

Eli eikö meidän yrittäjien tehtävänä ole yrittää haavia tuota rahamäärää alueelle ja mennä vähän toisenlaista tietä ulos pinteestää kuin aikoinaan Meri-Teijon Oy:n konkurssissa -90 luvun puolivälissä, jossa kaikki toiminnot jäätyivät lähes vuodeksi.

Fasiliteetit ja jopa keskeisimmät matkailutrendit ovat nyt meidän puolellamme. Meillä on tilaa, väljyyttä, avaruutta, puhdasta ilmaa, kaunista luontoa, makeaa ja suolaista vettä ympärillämme. Hintatasokaan ei alueella ole haittana (ei Lapin lisiä, ei kaupunki-infran lisäkustannuksia jne).

Yrittäjien oivallisuksilla (kiitos Meri-Teijo Oy:n konkurssin, nythän meitä on monta eri alan taitajaa ja yrittäjää sekä useammat "aivot"

raksuttamassa) kehittyy aina uusia toimintatapoja ja asiakasta kiinnostavia "juttuja", jotka huokuttavat matkailijoita niin läheltä kuin kaukaa.

On selvää, että heräämme koronan jälkeen vähän toisenlaiseen toimintaympäristöön. Uneksiminen ja kaipuu entiseen eivät selätä ihmisten mielissä seilaavaa pelkotilaa, jonka viime viikkojen koronauutisointi on luonut. Realistisesti ja maalaisjärkeä käyttäen, hygienia- ja turvallisuusohjeita noudattaen voimme kansallispuistossa, action parkissa, golfkentällä, liikuntapuistossa ja ruukkikylissä tulevastakin kesästä nauttia tai harrastaa aktiviteettejä.

Ja allekirjoittaneen puolesta voin luvata, että torstait ovat toivoa täynnä! Yritetään ja uskotaan tulevaisuuteen, jotta kaikille meille tulisi taas "leipää pöytään". Kiitos tuleville asiakkaillemme jo etukäteen!

Teijon Matkailu Oy - Teijo Ski & Action Park Yrittäjä Tapani Kakko

  • Meriteijo Ski, Facebook

©2020 Teijo Ski & Action Park, Powered by Koolle Oy

TEIJON MATKAILU OY

Teijo Ski & Action Park

Teijontie 345, 25570 Teijo

ski@meriteijo.fi  044 516 7390

Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry

Noudatamme laskettelupalveluja koskevia toimitusehtoja Dnro 92/41/286. Toimitusehdot saat myös tarvittaessa lipunmyynnistämme. Välinevuokraamojen sopimusehdot Rinnesäännöt Laskettelijan on itse huolehdittava siitä vakuutusturvasta, jonka hän katsoo tarvitsevansa. 

Meri-Teijo Alppiseura
ski.fi
MeriTeijo Kodit